Tee prototyyppi
Prototyypin valmistaminen on materiaalien, tekniikoiden ja toimintaperiaatteiden monipuolista kokeilua ja hieno vaihe oppilaalle nähdä omia ideoitaan konkreettisina tuotoksina.
Eri materiaaleilla työskentely on tärkeää eikä suunnittelussa tarvitse tukeutua pelkkään piirtämiseen. Paitsi, että piirtäen toteutettu työsuunnitelma on liian haastavaa tottumattomalle oppilaalle, on piirroksen ja todellisten mahdollisuuksien välillä usein melkoinen epäsuhta. Materiaalinen muotoilutehtävä voi olla myös innostavampi vaihtoehto oppilaille tutun piirtämisen sijaan.
Prototyyppien valmistamisessa on tärkeää, että oppilaat saavat suunnitella käyttäen kovia ja pehmeitä materiaaleja, elektroniikkaa tai vaikka ruokaa, ei pelkästään perinteisiä paperimateriaaleja.
Prototyyppejä voidaan käyttää monentasoisen työn tueksi. Prototyypin tarkoituksena voi olla vasta suunnata ajattelua, se voi havainnollistaa osaa käsityön rakenteesta tai toimia työsuunnitelmana. Pitkälle viedyt prototyypit ovat suunnitelmia uusista innovaatioista. Niitä ei välttämättä koskaan tehdä valmiiksi tuotteiksi asti.
Valokuvaaminen on helpoin tapa dokumentoida prototyyppejä. Omiin portfolioihin voidaan harjoitella myös protosuunnitelman vahvuuksien kirjaamista.
kokeile + muotoilu ja teknologia
Prototyyppi voi olla ensimmäinen idea käsityöstä!Mitä ensimmäisenä juolahtaa mieleen? Millaisia uusia ideoita syntyy? Mikä prototyypissä on hyvää? Mihin kysymyksiin en vielä saanut vastausta?
Kassi, lehtiteline tai valaisin ovat yleisiä kouluissa valmistettuja käsityötuotteita. Jotakin näistä tuotteista kehitetään edelleen ajatuksen tasolla yhdistämällä se johonkin toiseen esineeseen tai asiaan. Esimerkiksi laukku + appelsiini voisi tuottaa idean oranssista laukusta, appelsiinein kirjotusta laukusta tai kantovälineestä, joka on suunniteltu juuri appelsiinien kuljettamiseen. Voit myös yhdistää jonkin tietyn sanan kaikkiin prototyyppeihin, esim ÄLY-sanan.
Ideasta valmistetaan nopea prototyyppi käyttäen saatavilla olevia materiaaleja. Sanomalehdet, muovailuvaha, risut, kangassilppu, teippi ja kuumaliima sopivat hyvin tarkoitukseen. Aikaa prototyypin tekemiseen on 5 - 15 minuuttia.
Prototyyppipelin löydät täältä.
Idealuonnosten jälkeen kannattaa tehdä nopea prototyyppi esimerkiksi kartongista ja testata ideaa. Onko idea toteuttavissa oikeasti?
Tämän jälkeen voi tehdä parannellun version esimerkiksi vanerista oikeassa mittasuhteessa. 1:4 on usein toimiva suhde. Tässä vaiheessa pohditaan vaikkapa tuolin liitoksia tai tyynynpäällisen rakennetta.
Protossa voi myös pohtia erilaisia kuviointimahdollisuuksia tai testata esimerkiksi ohjelmoitua toimintoa.
Prototyyppi voi olla myös kokonaisen käsityökurssin itsenäinen lopputulos!
Hyvin tehty protoyyppi kantaa mukanaan valtavasti suunnitteluosaamista ja käsityötaitoa. Kurssityön tasoisessa prototyypissä korostuu aivan uuden idean kehittely vaihe vaiheelta.
Pahvista valmistettu innovaatio, jonka idea ja toimintaperiaate ovat selvillä, on yhtä arvokasta kuin kotiin tuotu viimeistelty tuote. Protot voivat olla toiminnallisia ja sisältää ohjelmointia ja elektroniikkaa.
Laaja prototyyppi koostuu useista suunnittelutehtävistä. Millainen on ekaluokkalaisen prototyyppi? Entä seiskaluokkalaisen?
Prototyyppien suunnittelua käsitöissä on tutkittu esimerkiksi Co4lab-tutkimushankkeessa.
Keksi lisää vaihtoehtoja-osuudessa tutustuimme mitä jos-kortteihin. Ne toimivat myös prototyypin analysoinnissa auttaen oppilasta tuottamaan ideansa pohjalta mahdollisimman monta variaatiota.
Tehtäväpaperiin piirretään kuva prototyypistä ja sen jälkeen suunnitelmaa muokataan korttien kysymysten avulla. Oppilas valitsee jokaisesta käsiteltävästä kategoriasta ainakin yhden kysymyksen. Tehtäväpaperi auttaa mahdollisen uuden prototyypin luomisessa.
Oppilaat voivat kirjoittaa kortteihin lisää kysymyksiä itselleen tai muille.
Löydät kortit ja tehtäväpaperin täältä.
Teemu Korpelan materiaalinen huoneinstallaatio 8. Turku Biennaali -näyttelyssä.
Myös taiteilijat suunnittelevat teoksiaan prototyypein. Teemu Korpelan prototyyppi 8. Turku Biennaali -näyttelyssä.
Teemu Korpelan materiaalinen huoneinstallaatio 8. Turku Biennaali -näyttelyssä.