Kun oppilas lähtee luomaan muotoa omaa käsityötä varten, hän tyytyy helposti ensimmäiseen mieleensä tulevaan ratkaisuun. Opettaja voi kuitenkin auttaa oppilasta tuottamaan ideansa pohjalta mahdollisimman monta variaatiota ja näin kehittää mielessään tuotetta. Pohjimmiltaan tuotesuunnittelu on mekaanista toimintaa, jossa erilaisia vaihtoehtoja käydään järjestelmällisesti läpi samalla arvioiden suunnitelman heikkouksia ja vahvuuksia.
On hyvä muistaa, ettei inspiraatio tule odottelemalla vaan sitäkin täytyy aktiivisesti työstää. Ajattelua kannattaa myös opetella laajentamaan. Jos tavoitteena on suunnitella kello, ei kannata hakea inspiraatiota ainoastaan muista jo suunnitelluista kelloista.
Tämänkaltaisissa suunnittelutehtävissä määrä korvaa laadun ja omia tavoitteita kehitetään pikkuhiljaa. Oppilaita voi kannustaa ikätason mukaisesti pohtimaan omia kysymyksiään tuotesuunnittelun kannalta.
Keksi lisää vaihtoehtoja
keksi + muotoilu &
teknologia
Kerätään valitusta aihepiiristä kuvia, materiaalinäytteitä, värejä ja luonnoksia. Sen voi tehdä perinteisellä leikkaa liimaa-tekniikalla tai sähköisessä muodossa.
Moodboardin voi tehdä esimerkiksi omasta tyylistä tai sisustuksesta ja hyödyntää sitä tuotteen suunnittelussa. Millaisista asioista pidän? Moodboardit voi toteuttaa yksin tai yhteisöllisesti. Tehtävän voi jakaa kysymysosiin käyttäen kuhunkin pari minuuttia. Millaiset maisemat, esineet tai tunteet tulevat teemasta mieleen?
Anna oppilaiden itse lopuksi nimetä valmis taulu, jolloin valittu teema tarkentuu.
Pystysuuntainen paperi jaetaan taittamalla kolmeen osaan haitariksi. Oppilaat työskentelevät kolmen ryhmissä. Jokainen oppilas piirtää ensin hahmolle pään, taittaa sen piiloon ja antaa paperin sitten seuraavalle oppilaalle. Hahmolle piirretään nyt keskivartalo, joka taitetaan jälleen piiloon ja annetaan paperi edelleen seuraavalle. Viimeiseksi piirretään hahmolle jalat. Hahmosta saadaan helpommin yhtenäinen, jos piirrosta jatketaan aavistuksen verran taitoksen toiselle puolelle. Ryhmässä kaikki voivat piirtää saman henkilön tai hahmoja voidaan sekoitella. Opettaja ohjaa piirtämistä apukysymyksin.
Suunnitelman sanallistaminen auttaa ennen sen yksityiskohtien kirjaamista tai teknisen piirroksen laatimista. Puhuminen on usein luontevampaa kuin kirjoittaminen. Suunnittelija haastetaan nopeasti kuvailemaan tuotettaan eri näkökulmista yksin tai ryhmässä.
Puhe voidaan videoida ja parhaat myyntipuheet palkita, esimerkiksi vakuuttavin puhe tai innovatiivisin tai toteuttamiskelpoisin idea.
Tässä tehtävässä harjoitellaan toden teolla tekemään erilaisia suunnitelmia. Anna oppilaille tehtäväksi suunnitella 20-30 erilaista tuotetta, esimerkiksi puseroa, tuolia tai valaisinta. Lisäksi voit antaa aikarajan. Tehtävä haastaa oppilaan luovuutta tuottaen suunnitelmia, joita on pohdittu hieman pidemmälle. Usein nimittäin käy niin, että ensimmäiset suunnitelmat ovat itsestäänselviä ja uusia ideoita alkaa syntyä vasta pakon sanelemana sarjan viimeisissä suunnitelmissa. Ohjaa oppilaita huomaamaan tämä. Monesko suunnitelma päätyy jatkokehittelyyn? Ammattisuunnittelijat harjoittelevat yleensä piirtämällä sata erilaista.
Korttien avulla käsitellään tuotesuunnittelun ulottuvuuksia suhteessa omaan suunnitelmaan.
Oheiselle tehtäväpaperille piirretään ensimmäinen luonnos tuotteesta. Paperia täydennetään muokkaamalla ensimmäistä suunnitelmaa korttien kysymysten avullla. Miten suunnitelma muuttuu?
Opettaja ja oppilaat voivat miettiä lisää kysymyksiä, jotka soveltuvat juuri omaan projektiin. Mitä jos -kortit voi laminoida, joten uusien kysymysten kirjoittamien tussilla ja puhtaaksi pyyhkiminen on helppoa.
Joskus suunnittelu lähtee materiaalista käsin. Mitä tästä voisi tehdä, miltä tämä näyttäisi omassa tuotteessani? Yksi keino kokeilla tätä on leikata erilaisia muotoja pahviin ja laittaa aukko erilaisten materiaalien ja kuosien päälle ja ottaa kuva siitä.
Kun omaa työtä suunnitellaan, ideoita voi saada myös muilta oppilailta. Luokkaan voi tehdä ns. näyttelyn tehdyistä kokeiluista ja suunnitelmista, joita oppilaat kiertävät. Toisten ideoiden lainaaminen on sallittua!
Jokaisen suunnitelman eteen voidaan asettaa arviointipaperi, johon merkitään suunnitelman vahvuudet eli se, mitä aiotaan lainata osaksi omaa suunnitelmaa.
Suunnitelma saa uusia käänteitä toisen oppilaan tai ryhmän jatkaessa sen parissa. Kun oppilaat ovat tehneet alustavia suunnitelmia, opettaja järjestää niistä huutokaupan. Ideaan saatetaan panostaa enemmän, oppilaiden toivoessa, että joku muu haluaisi hänen tekemänsä suunnitelman.
Huutokaupassa valuuttana voidaan käyttää esimerkiksi aikaa tai muita suunnittelun resursseja. Se, joka haluaa palavimmin tietyn suunnitelman, sitoutuu jatkamaan sen parissa lyhyimmän aikaa tai pienimmällä materiaalimäärällä. Seuraava askel voi olla prototyypin luominen idean perusteella.
Keksitään uusia käyttötapoja arkipäiväisille ja toisaalta tuntemattomille esineille, esimerkiksi kymmenen vaihtoehtoa. Uutta ja ihmeellistä löytyy historiallisten esineiden ja työkalujen, muiden kulttuurien esineistön tai ammattivälineistön parista.
Tavoitteena on löytää omalle suunnitteluaiheelle uusia oivalluksia ja mahdollisuuksia. Tehtävä voi toimia myös lämmittelytehtävänä.
Brainstorming eli aivoriihi on luovaa ongelmanratkaisua, jossa pyritään saamaan ideat liikkeelle ja keksimään mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuja. Ideoita voi tuottaa esimerkiksi ajatuskartan muotoon tai tarralapuille kirjoittamalla. Osan ideoista voi myöhemmin hylätä ja keskittyä kehittämään parhaimpia ideoita.
Muotopalapeli sopii sovellettavaksi erilaisiin hahmosuunnitelmiin kuten käsinukkeihin, maskotteihin, pelifiguureihin jne. Oppilailla on edessään valikoima kartongista leikattuja perusmuotoja, joiden avulla suunnitellaan hahmoja valmiin tai itse piirretyn kaavan päälle. Kappaleet liimataan toisiinsa kiinni tai vaihtoehdot kuvataan.
Luokkatason ja tilanteen mukaan, suunnitteluun voidaan käyttää perusmuotojen sijaan muutakin aineistoa. Oppilaat voivat esimerkiksi hyödyntää luokasta löytyviä esineitä tai leikata mieluisia muotoja lehdistä. perusmuotoja voidaan etsiä havainnoiden kouluympäristöstä esimerkiksi matematiikan tunnilla.
Hahmopalapeli perustuu muotopalapelin ideaan. Tässä oppilaat itse purkavat visuaalisen aineiston yhdessä muokattavaksi “palapeliksi”. Jos teemana on esimerkiksi eläimet, voidaan ryhmittäin tuottaa nopean tutkimisen ja havainnoinnin perusteella joukko korvia, silmiä, tassuja, raajoja, päitä jne. Näitä yhdistelemällä voidaan edetä kuten perusmuotojakin käytettäessä.
Opettajan on tärkeää antaa suunnittelulle rajoitteita esimerkiksi käytettävän ajan, materiaalien ja tekniikoiden, mutta myös teeman suhteen. Ilmiselviä ratkaisuja voi sulkea pois, mikä pakottaa oppilaita miettimään ongelmaa muistakin näkökulmista.
Esimerkiksi Suomi100 teemaisessa oppimistehtävässä valmistettiin kello. Suunnitteluvaiheessa opettaja kielsi käyttämästä Suomen muotoa tai lippua. Tämä rajoitus poiki upeita ideoita, joissa oli pohdittu taitavasti esimerkiksi Suomen vahvuuksia ja mistä asioista maamme tunnetaan.
Brainstorming-muistilista opettajalle
-
Määrittele aivoriihen aihepiiri.
-
Ryhmästä nimetään vastuuhenkilö, kirjaamaan ideat ylös.
-
Miten tieto tallennetaan? Kirjoittamalla? Mind-map? Kuvaamalla?
-
Aivoriihityöskentelyssä kaikki ideat ovat kultaa, huonoja ideoita ei olekaan. Ideoita ei suodateta tässä vaiheessa millään tavoin, eikä varsinkaan kritisoida niitä. Puheenvuoroja voi jakaa etukäteen, jotta kaikki pääsevät ääneen.
-
Keskittykää tuottamaan paljon ideoita. Määrä korvaa tässä laadun. Varmista, että jokainen tuo omia ideoitaan esille, ei vain yksi.
-
Ajatusten ja ideoiden annetaan vaellella ja kertautua. Opettaja voi auttaa lisäkysymyksillä, jotta yhdestä ideasta voisi seurata edelleen toinen. Spontaani ilmapiiri synnyttää uusia ideoita.
-
Aikaraja auttaa osallistujia orientoitumaan tehtävään.
-
Ideoita on lopuksi hyvä yhdistellä ja teemoitella.
-
Lopulliseen ajatusten kypsymiseen tarvitaan hieman sulatteluaikaa. Aivoriihen käsittelyä voi jatkaa vaikka välitunnin jälkeen.
Hissipuheen apurunko:
-
Kuvailu: Kuvaile tuotteen fyysisiä ominaisuuksia. Miltä tuote näyttää? Kuvaile väriä, materiaalia, tekstuuria, kokoa. Mitkä ovat erityiset yksityiskohdat?
-
Rakenne: Miten se rakentuu? Millaisista osista tuote koostuu?
-
Käyttö: Mitä varten tuote on suunniteltu? Kenelle? Mitä sillä tehdään?
-
Vertailu: Miten tuote eroaa muista kaltaisistaan? Miten tuote on parempi kuin muut vastaavat?
-
Assosiaatio: Mitä muuta tuotteesta tulee mieleen? Mistä asioista se sinua muistuttaa? Käytä vertauksia.